Minun Kouvolani.

Ex-anoppikokelaani tuli jaetulle toiselle sijalle "Minun Kouvolani"-kirjoituskilpailussa. Kirjoitus on sen verran hyvä että mielestäni se olisi kyllä voittanut sen puhuvan rotankin. Tänään olen kovasti ylpeä että sain tuntea Annelen hetken verran. Hänellä on sen verran kirjoittamisen lahjoja ja älyä että toivoisin törmäävänäni hänen kirjoituksiinsa useamminkin.

Mutta niin, tuo Jukka Behm kiteyttää kyllä Kouvolan meiningin yhdessä lausahduksessa melkolailla prikulleen: "Säästöä. Säästöä. Säästöä. Sen sanan käytössä sai tuhlata."

Jokin aika sitten paikallinen lehti kertoi näistä fiksuista päätöksistä. Suunnitteilla olisi rakentaa ihan uusi koulurakennus kahden koulun tilalle.
Ensin on hehkutettu että säästetään ja lakkautetaan kouluja. Ehkä pitkässä juoksussa yksi kouulurakennus sitten säästää, mutta vielä pitemmässä juoksussa ei, ellei mielenterveyspotilaita tulevaisuudessa aiota rueta kaasuttamaan hengiltä. Tai mielenterveyslääkkeiden tuotto ohjata suoraan valtion kassaan.
Yksi koulurakennus kahden sijaan: opettajia jää virattomaksi, eli työpaikkoja lähtee. Näin ollen myös kunta ajaa työntekijöitä pois. Mitä enemmän tehdään "suurluokkia", sitä vähemmän oppilailla on hyvä olla, ongelmat lisääntyvät ja fiksut vanhemmat vievät lapsensa muualle, pienempiin kuntiin ja kouluihin ja näin ollen taas kunta ampuu itseään ensin jalkoihin ja taas vuosien saatossa jo suoraan päähän. Ehkä kuntalaisten älykkyyttä testatessa huomattaisiin, että fiksut oikeasti pakenevat tyhmien jaloista.
Ja mitä sitten tehdään tyhjille rakennuksille? Jätetään siihen, kun niitä ei ole järkeä antaa esim. nuorisolle tiloiksi, tai yhdistysten käyttöön.. Mitä on tehty esim. eskolanmäen vanhalle neuvolatilalle / päiväkodille..? Rikottu ikkunoita, töhritty.. Siitä saisi oivan tilan vaikka korttelikodin laajentamiseen, mutta siinä on tyhjillään.
Ja ennen pihassa oli leikkitelineitä lapsille, mutta nekin vietii pois hiljaisuudessa. En tiedä miksi. Ehkä joku virkamies kävi katsomassa klo 15.30 eikä nähnyt ketään leikkimässä joten ne siirrettiin muualle. Käyttöä niillä kuitenkin oli, useinkin. Kävelin koiran kanssa päivisin useinkin siitä ohi, ja lähes päivittäin joku perhepäivähoitaja tai lestadiolaisäiti, en ole varma kumpi vaiko molemmat, toivat lapsiaan leikkimään telineille.

Lapsiin ja nuoriin on helppo kohdistaa vaalilupauksia ja ties mitä, koska eihän heillä ole äänivaltaa.. Ja lupaukset on helppo rikkoa. Ja vanhuksille on helppo luvata vaikka kuu taivaalta, sillä kuolevathan ne kumminkin aika pian.